Leirijumalanpalveluksissa harjoitellaan yhdessä sanajumalanpalveluksen tekoa ja seurakuntana osallistumista. Harjoitellaan jumalanpalveluksessa käyttäytymistä, ajoissa tulemista ja hiljaa olemista mutta päästään kokeilemaan myös papin, kanttorin ja suntion tehtäviä työntekijöiden tai isosen johdolla. Kappelissa tarvitaan liturgisten osien laulajia ja lukijoita, saarnan tekijöitä, musiikin valmistelijoita, esirukouksen toteuttajia ja kirkkotilan valmistelijoita. Rippikoululaisia jännittävät tehtävät mutta sanajumalanpalveluksen kaava toistuu joka päivä samanlaisena. Vain pyhäpäivän teema vaihtuu. Kaikki isosryhmät saavat kokeilla kaikkea. Jumalanpalvelus valmistellaan myös vanhempien ja läheisten vierailupäivänä.

Suntiot hakevat alttaripöydän maljakkoon uudet kukat ja vaihtavat liturgisen värin. Sytyttävät oikean määrän kynttilöitä ja jakavat kappelin tuoleille virsi- ja veisukirjat sekä ohjelmalehtiset. Liturgiryhmä tekee johdantosanat, valitsee jonkun pukeutumaan albaan ja laulamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja Herra olkoon teidän kanssanne. Loput ryhmäläiset lukevat Raamatun tekstejä ja rukouksia. Saarnaryhmä lukee päivän evankeliumin ja keskustelee tekstin herättämistä ajatuksista saarnan pohjaksi ja pitää sen. Musiikkiryhmä valitsee ja harjoittelee kanttorin johdolla virret ja laulut veisukirjasta, laittaa laulunumerot seinälle ja säestää pianoa soittavaa kanttoria rytmisoittimin.  Esirukousryhmä valmistelee esirukouksen. Useamman kerran jumalanpalveluksen osallistujia pyydetään tulemaan eteen ja kirjoittamaan esirukousaiheita lapuille, jotka kiinnitetään teipillä isoon puuristiin tai pyykkipojilla pyykkinarulle. Kerran tarjolla on myös kiviä, jotka laitetaan rukousaiheittain purkkeihin ja rukoillaan aiheen puolesta hiljaa mielessään.

Jumalanpalvelukset ovat tunnelmallisia ja hienoja. Ne ovat oikeita jumalanpalveluksia, joissa seurakunta on koolla ja laulu raikuu.

Österi 17